KVL:020/2026 pitää rajattuja varastotiloja verottomana vuokrauksena

Vuokranantaja, joka vuokraa noin 1–30 m²:n suuruisia määriteltyjä varastotiloja irtaimiston säilytykseen, luovuttaa verottoman kiinteistön käyttöoikeuden, kun jokainen asiakas saa tietyn seinillä rajatun tilan yksinomaiseen hallintaansa eikä vuokranantaja voi vaihtaa tilaa toiseen.Vero Tämä on ennakkoratkaisun KVL:020/2026 lopputulosVero, jota sovelletaan 21.8.2026–31.12.2027.Vero

Ratkaisun ratkaisivat yksinoikeus ja passiivisuus. Keskusverolautakunnalle esitetyissä olosuhteissaVero vuokralainen sai oikeuden käyttää juuri vuokrattua tilaa ja sulkea muut sen ulkopuolelle, tilaa sai käyttää vain tavaroiden säilytykseen sekä yhteisiä kulku- ja kuljetustiloja, pääsy oli rajattu kello 5.30–24.00 ja yöpyminen oli kielletty. Vuokranantajalla ei ollut oikeutta mennä vuokrattuun tilaan kuin jos vuokra oli maksamatta, jos vuokralainen ei ollut tyhjentänyt tilaa vuokrasuhteen päättyessä tai välittömän vahingon kuten vesivahingon torjumiseksiVero. Näissä olosuhteissa lautakunta katsoi, että asiakas sai yksinomaisen määräämisvallan vuokrattuun tilaanVero, että palvelu oli kiinteän omaisuuden passiivista käyttöön antamistaVero ja että se oli unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettua kiinteän omaisuuden vuokrausta. Tämä vastaa unionin testiä: vuokraus tarkoittaa sovituksi ajaksi vastiketta vastaan annettua oikeutta hallita kiinteistöä omistajan tavoin ja sulkea muut tämän oikeuden ulkopuolelle, ja vapautus kattaa toiminnan, joka on luonteeltaan suhteellisen passiivista, eikä kaupallisen palvelun suorittamista valvontoineen, hoitoineen ja lisäpalveluineen.

Veroton luokitus ei ole sama kuin säilytyslokeropalvelu. Säilytyslokeroiden käyttöoikeuden luovutukset ovat edelleen verollisia arvonlisäverolain nimenomaisen poikkeuksen nojallaFinlex, ja tilan ympärille rakennetut aktiiviset palvelukokonaisuudet, kuten konesalipalvelut asiassa C-215/19, jossa asiakkaat eivät saaneet omistajan kaltaista määräysvaltaa mihinkään rakennuksen osaan, jäävät vapautuksen ulkopuolelle. Näiden varastotilojen vapautuksen toi määritellyn kiinteän omaisuuden osan osoittaminen asiakkaan yksinomaiseen käyttöön, jota täytäntöönpanoasetuksessa nimenomaisesti pidetään vuokrauksenaVero, ilman muuta kaupallista palvelua kuin tilan käyttöön antaminen.

Vapautuksella on välitön seuraus vähennysoikeuteen: verottomalla vuokranantajalla ei ole vähennysoikeutta verottomien tilojen kuluihinVero. Ratkaisun voimassaoloaikana vuokranantaja voi sen sijaan hakeutua verovelvolliseksi käyttöoikeuden luovutuksesta arvonlisäverolain edellytyksinVero. Verovelvollisuus koskee vain hakemuksessa mainittua kiinteistöä tai sen osaa ja edellyttää, että kiinteistöä käytetään jatkuvasti 10 luvussa tarkoitettuun vähennykseen oikeuttavaan toimintaan tai että käyttäjänä on valtio, yliopisto, ammattikorkeakouluosakeyhtiö tai muu säädetty koulutuksen järjestäjäFinlex. Jos vuokralainen luovuttaa käyttöoikeuden edelleen, myös vuokralaisen on hakeuduttava verovelvolliseksi. Käytännössä valinta on siten mahdollinen tiloissa, jotka vuokrataan jatkuvasti vähennykseen oikeuttavaa toimintaa harjoittaville yrityksilleVero, kun taas kuluttajille yksityiseen varastointiin vuokratut tilat pysyvät verottomina, koska niiden käyttöön ei liity vähennysoikeutta.

Ratkaisu julkaistiin vain lyhennelmänä ja se on lainvoimainen.

Oikeusperusta on arvonlisäverolaki (1501/1993) 1 § 1 mom. 1 kohta, 27 §, 28 § ja 30 §, neuvoston direktiivi 2006/112/EY 135 artikla 1 kohta l alakohta, neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011 13 b ja 31 a artikla sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1042/2013 sekä unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-449/19, C-215/19 ja C-155/12.