Julkisasiamies: asetuksen 2022/1854 III luku pätevä 122 artiklan nojalla

Julkisasiamies Athanasios Rantos on ehdottanut energiasolidaarisuusmaksun pysyttämistä ja Belgian maksun hyväksymistä pääosin. Lausunnossaan 22. lokakuuta 2026 asiassa C-358/24 Varo Energy Belgium ym., joka annettiin Grondwettelijk Hofin ennakkoratkaisupyynnön johdosta, hän päättelee, että asetuksen (UE) 2022/1854 III luku on pätevästi annettu EUT-sopimuksen 122 artiklan nojallaEuropa, noudattaen edellytyksiä, jotka määräys asettaa tällä perusteella annettaville toimenpiteille. Määräys kattaa poikkeukselliset taloudelliset hätätilanteet, jollainen vuoden 2022 energiantoimituskriisi oli; järjestelmä on väliaikainen ja koskee vain tilikausien 2022 ja 2023 liiallisia voittoja asetuksen nojalla, joka oli voimassa 31. joulukuuta 2023 asti; ja maksu on asianmukainen eikä ilmeisen suhteeton, sillä se kattaa vain osan liiallisista voitoista ja jättää yrityksille varaa investointeihin ja vakauteen. Veroluonne ei ole este: 122 artikla ei sulje pois verotoimenpiteitä, eikä 115 artiklan yksimielisyysvaatimusta sovelleta, kun kriisin korjaaminen on pääasiallinen tavoite.

Vastaavuuden osalta Belgian 16. joulukuuta 2022 annettu laki veloittaa vuosien 2022–2023 jalostajilta 6,9 euroa jalostetun raakaöljyn tonnilta ja dieselin, kaasuöljyn ja bensiinin vuoden 2022 keskeisiltä osallistujilta 7,8 euroa kulutukseen luovutetulta kuutiometriltä sekä 4 artiklan 3 kohdan täydennyksen asetuksen 15 ja 16 artiklan tasoon, eli vähintään 33 % liiallisista voitoista, jotka ylittävät yli 20 %:lla 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen alkaneiden neljän tilikauden keskimääräiset veronalaiset voitot. Julkisasiamies lukee 14 artiklaa siten, ettei se estä toimenpidettä, joka laajentaa henkilöllistä soveltamisalaansa 2 artiklan 17 kohdassa ja 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yritysten ulkopuolelle, edellyttäen ettei laajennus kyseenalaista toimenpiteen vastaavuutta määräyksen soveltamisalaan kuuluvien yritysten osalta ja että toimenpide näiden yritysten osalta täyttää asetuksen vaatimukset, mukaan lukien vastaava tai suurempi tuotto. Mutta jakelualan keskeiset osallistujat jäävät 14 artiklan 1 kohdan ulkopuolelleEuropa, joten toimenpidettä ei voida pitää vastaavana niiden osaltaEuropa, se ei pane niiden osalta täytäntöön 14 artiklaa eikä perusoikeuskirjaa sovelleta. Kolmanteen, perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklaa koskevaan kysymykseen ei näin ollen tarvitse vastata.

EUT-sopimuksen 30 ja 110 artikla eivät hänen näkemyksensä mukaan myöskään estä keskeisiin osallistujiin kohdistuvaa maksua. Se ei ole tullimaksua vaikutukseltaan vastaava maksu: veron määräävä tapahtuma on jalostettu tai kulutukseen luovutettu määrä, jota sovelletaan samoilla perusteilla tuotuihin ja kotimaisiin tuotteisiin, eikä Belgian raakaöljyn louhinnan puuttuminen muuta tätä. Se kuuluu sen sijaan 110 artiklan alaan, jonka se täyttää, kun sitä sovelletaan alkuperästä riippumatta eikä siinä veroteta muista jäsenvaltioista peräisin olevia tuotteita raskaammin kuin vastaavia kotimaisia tuotteita eikä suojata välillisesti muuta kotimaista tuotantoa, tarkistamisvarauksin.

Maksu ei myöskään ole valtiontukea. Viitekehys on itse 16. joulukuuta 2022 annettu laki, poikkeuksellinen kriisiväline, joka on erotettavissa yleisestä verojärjestelmästä, eikä valikoivuutta ole ilman erilaista kohtelua sellaisten toimijoiden välillä, jotka ovat tavoitteen kannalta vertailukelpoisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa. Osallistumattomat pitävät hallussaan vain noin 10 % markkinoista, lamppuöljyn määrät ovat pieniä, kerosiini palvelee erillisiä markkinoita ja hiili on marginaalista ilman kaasun louhintaa Belgiassa, joten nämä toimijat näyttävät olevan erilaisessa tilanteessa, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toteamisvarauksin. Vahvistuessaan perusteluanalyysia ei tarvita eikä ennakkoilmoitusta komissiolle tarvittu.

Oikeusperusta on EUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohta, asetuksen (UE) 2022/1854 14–18 ja 22 artikla, perusoikeuskirjan 20 ja 21 artikla, EUT-sopimuksen 30 artikla, 107 artiklan 1 kohta, 108 artiklan 3 kohta ja 110 artikla sekä Belgian 16. joulukuuta 2022 annettu laki.