EU:n keskinäinen eläkeyhtiö vähentää Suomen osingoista vastuusiirrot

Toisessa EU-valtiossa asuva keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö voi vähentää lakisääteiset vastuusiirrot Suomesta saaduista osingoista, kun osingot kohdistetaan eläkevastuiden kattamiseenVero. Kohtelu perustuu pääomien vapaaseen liikkuvuuteen, koska vertailukelpoinen suomalainen keskinäinen eläkevakuutusyhtiö ei tosiasiassa maksa samasta tulosta veroaVero.

Hakija tarjosi työehtosopimuksiin perustuvia eläkkeitä, joita myös suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt — jotka voivat toimia myös keskinäisessä yhtiömuodossa — tarjoavat, sekä niihin liittyviä työehtosopimusvakuutuksia. Varojen määrällä mitattuna 97 prosenttia toiminnasta oli eläkevakuutustoimintaa. Varat sijoitettiin kokonaisuutena eikä Suomesta saatua tuloa kohdistettu suoraan millekään tuotteelle. Vertailukelpoisuus ei ratkennut tuotteiden samanlaisuudella: hakijalla oli sama päämäärä ja tehtävä kuin suomalaisilla yhtiöillä, se toimi asuinvaltionsa lainsäädännön mukaisesti, eikä sillä ollut merkitystä, miten eläkkeen määrä määräytyi. Toiminta oli pääosin rinnastettavissa suomalaiseen keskinäiseen lakisääteisiä eläkkeitä tarjoavaan yhtiöön ja vähäiseltä osin muuhun keskinäiseen yhtiöön.

Suomalaiset keskinäiset eläkevakuutusyhtiöt ovat verovelvollisia mutta vähentävät tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot, mukaan lukien elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaiset lakisääteiset siirrot korvaus- ja vakuutusmaksuvastuuseen sekä 48 a §:n varaus, joka vastaa osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen tehtyä siirtoa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 63 artiklan sekä tuomioiden C-342/10 komissio vastaan Suomi ja C-641/17 College Pension Plan nojalla ei ollut objektiivisia eroja, joilla voitaisiin perustella hakijan Suomen tulojen veronalaisuutta, kun kotimaiset yhtiöt eivät tosiasiassa maksaneet veroa, siltä osin kuin Suomen osingot kattoivat eläkevastuitaVero.

Vähennyksen määrä seurasi kirjanpitoa. Vastuuvelkaa kirjattiin vain taatun tulevan eläkkeen osalta; maksuperusteisen turvan tuottoperusteinen osa maksettiin omaan pääomaan sisältyvästä rahastosta, jonka ylijäämä saattoi kattaa indeksikorotuksia ja alennuksia, palautua ylijäämänpalautuksena ja puskuroida riskiä, ilman tavanomaista voitonjakoa. Rahastosiirroilla oli sama tarkoitus kuin suomalaisilla vastuusiirroilla paitsi ylijäämänpalautuksina jaettuina, joten eläketoimintaan kohdistetut osingot vähennettiin vastaavalla 8 §:n 1 momentin 10 kohdan määrällä ja hyväksyttävät rahastokirjaukset rinnastettiin vastuuseen.

Muut vakuutuslajit saivat saman vähennyksen periaatteessa mutta liikevaihtoavaimella. Hakija oli verovelvollinen kotivaltiossaan näistä tuotteista, joita yksikään suomalainen keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ei tarjonnut, kun taas vertailukelpoinen suomalainen yhtiö oli verovelvollinen ilman 48 a §:n oikeutta. 8 §:n 1 momentin 10 kohta kattaa myös muut kuin eläkevakuutusyhtiöt, ja osingot rahoittivat tulevia korvauksia, joten säännöstä sovellettiin tarkoituksensa mukaisesti, vaikka lähdeverolaki viittaa vain kotimaista eläkelaitosta vastaavaan ulkomaiseen yhteisöön. Koska kirjanpidossa ei ollut suoraa kohdistusta, vähennyskelpoinen vastuuosuus määritettiin liikevaihdolla: tuotteiden kaikesta sijoitustuotosta vastaavista osingoista se siirtoosuus, joka vastasi Suomen osingon osuutta tuotteiden liikevaihdosta. Tuomion C-156/17 Köln-Aktienfonds Deka mukaisesti Verohallinto voi vaatia selvityksen määrästä ja perusteista.

Ennakkoratkaisu koskee verovuosia 2026 ja 2027, se ei ole lainvoimainen ja se julkaistaan vain lyhennelmänä. Suomalaisia osakkeita omistavat ulkomailla asuvat EU- ja ETA-alueen keskinäiset eläke- ja henkivakuutusyhtiötVero dokumentoivat vastuukohdistuksen ja liikevaihtoavaimen, ja pidätysvelvolliset sovittavat hyvitysasennot sen mukaisesti.

Oikeusperusta: Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 3 § 1 ja 7 momentit ja 7 § 1 momentti 3 kohta b alakohta, laki elinkeinotulon verottamisesta 7 § 1 momentti, 8 § 1 momentti 10 kohta ja 48 a § 1 momentti sekä Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 63 ja 65 artikla.