Meluriskit arvioitava erikseen raskaana oleville

Meluriskin arviointia ja siinä punnittavia tekijöitä sääntelee asetus 85/2006. Koska osa luetelluista kohdista edellyttää työterveyshuollon apua, osa työpaikan erityisolosuhteiden tuntemista ja arvioija tarvitsee altistumistasot, erityisominaisuudet, mittaustekniikan ja vaikutustuntemuksen, työnantaja toimii yhdessä työterveyshuollon ja työhygienian asiantuntijan kanssa. Arviointi voi sisältyä työpaikkaselvitykseen tai olla erillinen asiakirja. Työnantaja säilyttää sen niin, että jokainen työntekijä voi saada tiedon oman kohdansa tuloksesta, ja tarkistaa sen, jos riskiin vaikuttavat asiat kuten menetelmät tai olosuhteet muuttuvat merkittävästi tai työntekijällä todetaan melun aiheuttama kuulovamma.

Työnantaja arvioi jokaisen työntekijän päivittäisen melualtistuksen ja suurimman äänen huippupaineen tai -tason tyypillisenä työpäivänä sekä voimakkuuden vaihdellessa päivittäin merkittävästi myös keskimääräisen altistuksen viiden työpäivän perusteella. Mittaus on yleensä tarpeen luotettavaa arviointia varten ja pakollinen, kun melu sisältää impulssimaisia ääniä tai kun ääntä on korotettava, jotta kahden metrin päässä oleva saa selvän. Yleensä käytetään pätevää henkilöä, jolla on laitteet ja taito, ja tuloksen on luotettavasti osoitettava kunkin työntekijän altistus suhteessa toiminta- ja raja-arvoihin, jotta työnantaja voi päättää kuulovammasuojauksesta. Kunkin työntekijän mittaus- ja arviointitulokset säilytetään, ja arviointi ja mittaus toistetaan altistuksen muuttuessa merkittävästi.

Altistuksen vähentämissuunnitelma punnitsee altistuksen tason, tyypin ja keston, tason nousun, impulssi- ja voimakkaan tasaisen melun yhteisvaikutuksen, taajuuskeskittymän, äkillisyyden, vaikutusmahdollisuuden puutteen, altistusajan pitenemisen, palautumisajan, raja- ja toiminta-arvot kiireellisemmin suuremmissa ylityksissä, meluriskille erityisen alttiit työntekijät, yhteisvaikutukset sisäkorvalle myrkyllisten aineiden kuten trikloorietyleenin, ksyleenin, styreenin, tolueenin, vetysyanidin, hiilidisulfidin, lyijyn ja hiilimonoksidin kanssa, yhteisvaikutukset tärinän kanssa, varoitusäänten peittymisen ja muut yhteisvaikutukset, koneiden päästötiedot ohjeissa ja esitteissä, mahdollisuuden vähemmän altistaviin työvälineisiin, työnantajan määräämän oleskelun meluisissa oloissa työajan ulkopuolella kuten laivoissa sekä muut merkitykselliset tiedot. Jäännösluokka kuuluu nyt terveystarkastusten tulokset eikä kuulontarkastusten tuloksetTyosuojeluTyosuojelu, tieteellisen melukuormitustiedon ja sopivien kuulonsuojainten saatavuuden ohella. Aiempi ohje, jonka mukaan riski arvioidaan suuremmaksi, kun hiljaisempia koneita on saatavilla, on poistettuTyosuojelu.

Meluisalla työpaikalla työnantaja huolehtii, että työterveyshuolto osoittaa henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi erityisen alttiit työntekijät ja suojelee erityisesti heidän terveyttään ja turvallisuuttaan meluasioissa. Melu on mainittu fysikaalisena vaaratekijänä raskaudensuojeluasetuksessaTyosuojelu, joten melun aiheuttamat riskit arvioidaan nyt erikseen raskaana olevien työntekijöiden kohdallaTyosuojelu. Todetun todennäköisen meluperäisen kuulovamman jälkeen työnantaja tarkistaa altistus- ja riskiarvion sekä ehkäisytoimien riittävyyden ja tehon.

Oikeusperusta: Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006, 16–17 §; Valtioneuvoston asetus raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä 143/2024, 1–2 §.