Kaupungin työhuonevuokraus on vapautettua vuokrausta, ei kunnallispalautusta

Kaupunki, joka vuokraa 55 työhuonetta uudisrakennuksessa taidetoiminnan käyttöön operaattorin kautta, harjoittaa vapautettua arvonlisäveron soveltamisalaan kuuluvaa kiinteistövuokraustaVero, eikä se voi saada hankintojen arvonlisäveroa takaisin kunnallispalautuksenaVero. Keskusverolautakunta piti suunniteltua järjestelyä vastiketta vastaan tapahtuvana arvonlisäveron soveltamisalaan kuuluvana vuokrauksenaVero: työhuoneet oli tarkoitus vuokrata pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla taidealan toimijoille, vuokrauksesta vastaisi operaattori kaupungin kanssa tehtävän käyttöoikeussopimuksen nojalla, ja kaupunki itse vahvistaisi perittävän vuokran enintään 10 euroon neliömetriltä.

Vuokran jakautuminen ja taloudellinen kokonaisuus eivät muuttaneet tätä luonnehdintaa. Peritystä vuokrasta kaupungin oli määrä saada 4,5 prosentin osuus, ja loppuosa jäisi operaattorille, ja uudisrakennuksesta saatavien tuottojen arvioitiin kattavan noin 10 prosenttia taidetoiminnan tilojen järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Tästä kustannuskattavuudesta ja kaupungin roolista vuokran määrääjänä huolimatta toiminta on Arvonlisäverolaki 130 §:n 2 momentissa tarkoitettua vapautettua kiinteistön vuokraustoimintaaVero — Arvonlisäverolaki 27 §:ssä tarkoitettua verotonta vuokrausta — jota harjoitetaan vastiketta vastaan ja arvonlisäveron soveltamisalalla Arvonlisäverolaki 1 §:n ja 6 §:n nojalla.

Seuraamus koskee vähennysoikeutta. Koska hankinnat liittyvät tähän vuokraustoimintaan, kaupungilla ei ole oikeutta Arvonlisäverolaki 130 §:n 1 momentissa tarkoitettuun palautukseen tähän toimintaan kohdistuviin hankintoihin sisältyvästä arvonlisäverostaVero. Kuntasektorin arvonlisäveroasiantuntijoiden on siksi käsiteltävä työhuonenvuokrausketjun hankintojen arvonlisäveroa palautuskelvottomana kunnallispalautuksessa, vaikka vuokranantaja on kaupunkiVero; vapautetusta vuokrauksesta ei ole myöskään vähennystä Arvonlisäverolaki 102 §:n verollista liiketoimintaa koskevan säännön nojalla.

Ennakkoratkaisu on voimassa 23 päivästä syyskuuta 2026 31 päivään joulukuuta 2027. Se ei ole lainvoimainen ja siitä on valitettu, joten samankaltaisten kunnallisten työhuone- tai kulttuuritilavuokrausten asiantuntijoiden on seurattava valituksen lopputulosta ennen kuin ne tukeutuvat ratkaisuun samankaltaisissa rakenteissa.

Oikeusperusta on Arvonlisäverolaki 1 §, 6 §, 27 §, 102 §, 130 §:n 1 ja 2 momentti sekä 190 a § sekä neuvoston direktiivi 2006/112/EY 135 artiklan 1 kohdan a alakohta ja tuomiot C-215/19 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (Konesalipalvelu) ja C-263/15 Lajvér siten kuin ne on mainittu asiassa KVL:032/2026.