KKO: vapauttava tuomio ei kumoa irtisanomista vakavan rikkomuksen vuoksi

Suomen korkein oikeus on katsonut, että työnantaja voi irtisanoa työntekijän rikosepäilyyn liittyvän menettelyn vuoksi silloinkin, kun rikosasiaa koskeva syyte myöhemmin lainvoimaisesti hylätään, jos työnantaja näyttää toteen työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavan rikkomisenFinlex. Ratkaisussa KKO:2026:65 korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja jätti asian käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaanFinlex: piiripäällikön irtisanominen oli lainmukainenFinlex, ja vaatimus korvauksesta perusteettomasta päättämisestä hylättiin.

A oli vuodesta 2008 työskennellyt piiripäällikkönä B Oy:ssä vastaten varsin itsenäisesti alueensa konemyynnistä ja -vuokrauksesta. Hän otti 6.3.2018 tehdyssä kaupassa vaihdossa vastaan Liebherr-merkkisen koneen, jota asiakas C Oy ei ollut omistanut: kone oli ollut rahoitusyhtiön omaisuutta, mistä A oli ollut tietoinen. Luottaen asiakkaan sanaan siitä, että tämä huolehtii asian kuntoon, A ei tarkistanut omistajuuden siirtymistä. Hän merkitsi lisäksi kauppasopimukseen koneen mallin ja valmistenumeron virheellisesti ja jätti rekisterinumeron kirjaamatta, minkä vuoksi B Oy:n myynnin tuki ei voinut havaita omistajuusongelmaa tavanomaisin käytännöin.

A:n työntekovelvoite päätettiin marraskuussa 2020, kun B Oy sai tietää rikosepäilystä. Syyttäjä nosti helmikuussa 2021 syytteen C Oy:n toimitusjohtajaa vastaan törkeästä kavalluksesta ja A:ta vastaan tuottamuksellisesta rahanpesusta. Toukokuussa 2021 tuomioistuin tuomitsi toimitusjohtajan mutta hylkäsi A:ta vastaan nostetun syytteen; tältä osin tuomio sai lainvoiman kesäkuussa 2021. B Oy oli irtisanonut A:n huhtikuussa 2021 päättymään lokakuussa 2021 ja ilmoittanut A:han kohdistetun syytteen irtisanomisperusteiden joukossa. Käräjäoikeus katsoi irtisanomiselle olleen asialliset ja painavat perusteet, mutta hovioikeus katsoi, ettei pelkkä hylättyyn syytteeseen vetoaminen voinut riittää, ja velvoitti B Oy:n maksamaan 15 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

Korkein oikeus, joka ratkaisi ensi kertaa irtisanomisperusteen arvioinnin tilanteessa, jossa syyte on sittemmin lainvoimaisesti hylätty, vahvisti kolme lähtökohtaa. Arviointi on työsopimusoikeudellinen, ei rikosoikeudellinenFinlex. Rikosprosessissa noudatettava syyttömyysolettama ei estä työnantajaa reagoimasta työntekijän menettelyyn työsopimusoikeudellisin keinoin rikosprosessin ollessa vielä vireilläFinlex; työnantajalla ei toisin sanoen ole velvollisuutta odottaa rikosasiaa koskevaa lainvoimaista ratkaisua ennen kuin hän irtisanoo työsopimuksen menettelyn perusteellaFinlex. Siitä yksinomaisesta seikasta, että työntekijään kohdistettu syyte on sittemmin lainvoimaisesti hylätty, ei sellaisenaan seuraa, että epäillyn menettelyn perusteella tapahtunut irtisanominen olisi ollut perusteetonFinlex, erityisesti tilanteessa, jossa työntekijän on näytetty menetelleen velvollisuuksiensa vastaisesti mutta samaa menettelyä koskeva syyte on rikosoikeudellisen arvioinnin perusteella hylätty. Työnantajan on kuitenkin irtisanomisperustetta koskevassa riita-asiassa kyettävä näyttämään toteen ilmoittamansa velvollisuuksien vastainen menettelyFinlex.

Tässä A:n tehtävä edellytti korostunutta huolellisuutta ja tavanomaista suurempaa keskinäistä luottamusta. Epäilty rikos oli lähtökohtaisesti vakava: tuottamuksellisesta rahanpesusta voidaan tuomita enintään kahden vuoden vankeusrangaistus. Menettelystä oli voinut saada sellaisen kuvan, että B Oy:n toiminnassa voi harjoittaa rahanpesua, B Oy:lle oli aiheutunut 25 000 euron vahinko ja menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan yhtiölle mainehaittaa. Rahoitusleasingillä hankitun koneen hyväksyminen vaihtokoneeksi ei ollut epätavanomaista, mutta A:n olisi tullut silti tarkistaa omistajuuden siirtyminen, eikä pitkäaikaisen asiakkaan sanaan luottaminen tai käytäntö vapauttanut häntä velvollisuudesta. Kirjausvirheet olivat yksittäin vähäisiä, mutta yhdessä ne tekivät ongelmasta havaitsemattoman. A:n kolmentoista vuoden moitteeton palvelus puhui hänen edukseen mutta ei painanut vastakkaista vaakakuppia raskaammin, eikä epäasiallista motiivia näytetty.

Koska rikkomus oli niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamistaFinlex, B Oy:n ei tarvinnut ennen irtisanomista antaa A:lle varoituksella mahdollisuutta korjata menettelyään eikä selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla A muuhun työhön.

Oikeusperusta: Työsopimuslaki (55/2001) 7 luvun 2 §:n 1 momentti (127/2019) ja 5 momentti (55/2001) sellaisina kuin ne olivat voimassa 31.12.2025 saakka (laki 1390/2025, voimaan 1.1.2026).