FinlandTyösuojelu.fi (Työsuojeluhallinto)
Työnantajan velvollisuudet koottuna: asetus 503/2026 voimaan 1.1.2027
Arvon esitys käsittelee työnantajan roolia, yhteistyötä ja toimintasuunnitelmia; Vainio-Hietasen riskinarviointia, sairauksia ja altisteita – muutosasetuksen 503/2026 voimaan tullessa 1.1.2027.
By Taxxa AI OyPublished 5 November 2026
Industry: Across industries
Jokaisen työnantajan on järjestettävä lakisääteinen ennalta ehkäisevä työterveyshuolto, vaikka palveluksessa olisi vain yksi työntekijä.Tyosuojelu Työnantaja, henkilöstön edustajat ja palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä tarvelähtöisen sisällön ja seuraavat sen toimivuutta, ja työsuojeluviranomainen valvoo, että lakisääteiset palvelut on järjestetty ja toteutettu.
Työnantaja järjestää palvelut ja vastaa niiden toteutumisesta sekä työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä, työolosuhteiden ja työn terveydestä ja turvallisuudesta sekä työkyvyn edistämisestä, vaarojen selvityksen ja arvioinnin sekä muun asiaan liittyvän tiedon toimittamisesta työterveyshuollolle, ja oman tietopohjansa ylläpitämisestä suhteessa työterveyshuollon toimintaan. Työterveyshuolto perehtyy työhön ja työolosuhteisiin toimiakseen asiantuntijana, hyödyntää työnantajan vaarojen selvitystä ja arviointia, pitää asiantuntemuksensa riittävänä työpaikan erityispiirteisiin nähden, tuottaa sopimuksen mukaisen laadun, antaa neuvontaa, ohjausta ja tukea työnantajalle sekä siirtää tietoa takaisin tietosuoja huomioiden.
Velvoitteet kantavat neljä kirjallista välinettä. Työn vaarojen järjestelmällinen tunnistaminen ja riskien arviointi perustuu työturvallisuuslain 738/2002 10 §:ään, työsuojelun toimintaohjelma 9 §:ään, työpaikkaselvitys työterveyshuoltolain 1383/2001 12 §:ään ja toimintasuunnitelma 11 §:ään. Toimintasuunnitelmassa on yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet, se tarkistetaan vuosittain työpaikkakäyntien ja muiden selvitysten perusteella ja se voi olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Hyvä työpaikkaselvitys kattaa kaikki työpisteet, olosuhteet ja tehtävät mukaan lukien haavoittuvat työntekijät, arvioi jokaisen altisteen terveydellisen merkityksen ja sisältää konkreettiset ehkäisy-, poisto- tai vähentämisehdotukset – ja se pidetään työntekijöiden nähtävillä.
Organisatoriset toimenpiteet tulevat ennen yksilöllisiä, koska ne suojaavat parhaiten, ja henkilönsuojaimet ovat viimeinen keino. Hyvä riskien arviointi on ennakoiva ja perustuu aiempiin vaaratilanteisiin, onnettomuuksiin ja läheltä piti -tilanteisiin; käytännönläheinen, ja sen päätehtävänä on tuottaa selkeitä ja toteuttamiskelpoisia turvallisuuden parantamisehdotuksia; dokumentoitu tuloksineen, johtopäätöksineen ja toteutustietoineen; ja kehittyvä, toteutuksen seurantoineen, jäännösriskin arviointeineen ja työympäristön jatkuvine tarkkailuineen. Aineistot käsittelevät kemiallisia altisteita mukaan lukien CLP-vaaraluokat ja luetellut pölyt, huurut ja kaasut, biologisia altisteita altistumisreitteineen ja luokitusperusteineen sekä fysikaalisia altisteita työstä tai työympäristöstä peräisin olevina kehoon kohdistuvina energiamuotoina, ja melu, tärinä, valaistus sekä kuumassa ja kylmässä työskentely kunkin keskeisen säädöksen ohella; kunkin alan säädökset ovat: Valtioneuvoston asetus 715/2001 kemiallisista tekijöistä työssä, syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset tekijät 113/2024 sekä luettelo- ja rekisterilaki 452/2020, haitallisiksi tunnetut pitoisuudet 55/2025, biologiset tekijät 933/2017, luokitus 748/2020, erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn terveystarkastukset 1485/2001, melu 85/2006, tärinä 48/2005, optinen säteily 146/2010, sähkömagneettiset kentät 388/2016, työpaikkojen vaatimukset 577/2003 ja raskaana olevien työntekijöiden suojelu 143/2024.
1.1.2027 alkaen kehys muuttuu: hyvän työterveyshuoltokäytännön asetukseen 708/2013 annettu muutosasetus 503/2026, annettu 11.6.2026Finlex, asetukseen 708/2013
Finlex tulee voimaan
Finlex uudella nimikkeellä ja muutetulla 1 §:llä, joiden mukaan työnantaja, työntekijät tai heidän edustajansa sekä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat tekevät suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä
Finlex. Kaksi velvoitetta voimistuu myöhemmin: työterveyshuollon järjestämistä koskevassa kirjallisessa sopimuksessa on eriteltävä palveluntuottajalta hankittavat palvelut 3 §:n edellyttämällä tavalla 1.1.2029 mennessä
Finlex, ja työterveysyksiköllä on oltava 5 §:n mukainen kirjallinen laatu-, vaikuttavuus- ja seurantasuunnitelma samaan päivämäärään mennessä
Finlex.
Valvonnassa tarkastetaan työpaikat, joilla on ajantasainen kaikkia riskejä ja henkilökohtaisia ominaisuuksia kattava riskien arviointi, ajantasainen työterveyshuollon työpaikkaselvitys ja toimiva työnantajan ja palveluntuottajan välinen työterveysyhteistyö, ja työpaikkakierros on osa tarkastuksia. Aineistojen taustalla oleva verkkoseminaari pidettiin 5.11.2026; esitysaineistot ovat tapahtuman sivulla ja tallenne seuraa sinne.
Oikeusperusta: Työturvallisuuslaki (738/2002), Työterveyshuoltolaki (1383/2001) sekä Valtioneuvoston asetukset 708/2013 ja 503/2026.
Tarkista vaarojen selvityksesi ja työpaikkaselvityksesi muistilistaa vasten – kaikkien työpisteiden ja altisteiden kattavuus, nähtävilläpito, ehdotusten huomiointi – ja merkitse muistiin 503/2026-muutokset: muutettu asetus 1.1.2027, eritelty sopimus ja laatusuunnitelma 1.1.2029 mennessä.
Sources
- Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Miten työnantaja saa parhaan hyödyn työterveyshuollon asiantuntemuksesta?
- Seuraavaksi: Mihin työpaikkanne työterveys-huollon palvelut perustuvat?
- Verkkoseminaari: Miten työnantaja saa parhaan hyödyn työterveyshuollon asiantuntemuksesta?
- Työterveyshuoltolaki
- Työpaikkaselvitys
- Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta