Julkisasiamies: Japanin osinkoja arvioidaan pääomien liikkuvuuden kannalta

Julkisasiamies Laulhé Shaelou esitti 5. marraskuuta 2026 japanilaiselle emoyhtiölle maksettujen osinkojen lopullisen Saksan lähdeveron arvioimista pääomien vapaan liikkuvuuden, ei sijoittautumisvapauden, kannaltaEuropa: ratkaisuehdotuksessaan asiassa C-533/25 (F Corporation vastaan Bundeszentralamt für Steuern)Europa Bundesgerichtshofin ennakkoratkaisupyynnön johdosta hän katsoo, että 15 prosentin lopullinen vero Körperschaftsteuergesetzin 32 pykälän 1 momentin 2 kohdan ja vuoden 1966 Saksan ja Japanin sopimuksen 10 artiklan 2 kohdan nojalla rajoittaa 63 artiklaa SEUT-sopimuksessa, kun Japanin vapautus jättää sen hyvittämättäEuropa, mutta se voi säilyä 64 artiklan 1 kohdan voimassaololausekkeen nojallaEuropa; sen perusteena eivät ole tasapainoinen verotustoimivalta eivätkä kaksinkertaisen edun pelotEuropa, kun taas tiukempi palautusnäyttö kolmansien maiden yhtiöille on sallittuEuropa.

Japanilainen F Corporation on saksalaisen GmbH:n ainoa osakkeenomistaja, joka maksoi osinkoja vuosilta 2008–2010, vero peritty vuosina 2009–2011. Heinäkuun 2008 todistus alensi verokannan sopimuksen 15 prosenttiin 25 prosentin sijaan; rajoitetusti verovelvollisille pidätys on lopullinen. Huhtikuun 1. päivään 2009 asti Saksan vero hyvitettiin täysimääräisesti Japanin yhteisöverosta sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan nojalla. Sitten Japani vapautti 95 % tällaisista osingoista, joten Japanin veroa ei jäänyt juuri lainkaan Saksan rasituksen kattamiseen. Joulukuussa 2013 yhtiö haki palautusta väittäen, että kotimaisia emoyhtiöitä, 95-prosenttisesti vapautettuja 8b pykälän 1 momentin nojalla pidätetyn veron hyvittäen ja palauttaen, kohdeltiin paremmin. Veroviranomainen epäsi, Düsseldorfin finanssituomioistuin hylkäsi kanteen sijoittautumisasiassa, joka ei kuulu kolmansien maiden yhtiöille, ja Bundesgerichtshof esitti neljä kysymystä.

Sovellettavan vapauden osalta julkisasiamies soveltaa painopistetestiä in abstracto: Saksan säännöt koskevat osinkoja omistuksen koosta tai merkityksestä riippumattaEuropa, ja kuuluvat siten 63 artiklan alaan Emerging Marketsin mukaisestiEuropa, jossa vähemmistöosuus riitti eikä yksinomainen osakeomistus muuta analyysiaEuropa, määräysvaltaosuuksien osalta vahvistettuna Itelcarissa. Kolmansien maiden osingot eivät voi lainkaan kuulua 49 artiklan alaanEuropa; kahdenvälinen sopimus ei voi kaventaa perussopimuksen oikeuksiaEuropa; 63 artikla ei edellytä vastavuoroisuutta eikä vastaavaa ulkomaista kehystäEuropa; eikä tämä puhtaasti taloudellinen palautusriita ole sijoittautumisen kiertämistä takaoven kautta, väärinkäyttöä tai petosta ei väitetä.

Erilaista kohtelua rajoittaa 63 artiklaEuropa: kun lähdevaltio verottaa kotimaisia ja ulkomaisia yhtiöitä samoin, niiden tilanteet ovat vertailukelpoisiaEuropa, ja kotimaiset hyvittävät ja saavat veron takaisin, kun ulkomaiset kantavat sen lopullisesti. Sopimuksen neutraalivaikutuksen on toimittava täysimääräisesti kussakin tapauksessa Miljoenin mukaisestiEuropa, ja Japanin vapautus vuodesta 2009 rikkoo senEuropa. Saksan ei tarvitse seurata kolmansien maiden lainmuutoksia, mutta tässä ero johtuu Saksan säännöistä itsestäänEuropa, joten sopimuskorjauksen on toimittava kaikissa oloissa eikä yhteensopivuus saa riippua Japanin laista. Rajoitus voi silti säilyä 64 artiklan 1 kohdan voimassaololausekkeen nojalla, jos ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tarkistettavaksi sama oikeusmekanismi on ollut voimassa keskeytyksettä 31. joulukuuta 1993 lähtien ja pääomanliike koskee suoraa sijoitustaEuropa, kuten yksinomistajan osingot tekevät; laaja-alaiset toimenpiteet kuuluvat alaan X:n mukaisesti.

Kumpikaan perustelu ei pidä. Saksa verottaa kaikkia osinkoja neutraloiden kotimaiset lähes täysin, joten tasapainoisen verotustoimivallan puolustus kaatuu komissio vastaan Saksa -asian kaksivaihelogiikkaanEuropa eikä vastavuoroisuuden puute ole merkityksellistä. Kaksinkertaisen edun pelko kaatuu, sillä oikeuskäytäntö koskee samojen tappioiden kaksinkertaista vähentämistä, kun taas tämä kaksinkertainen vapautus johtuu valtioiden omista valinnoista ilman keinotekoista järjestelyä eivätkä puhtaasti taloudelliset tulotavoitteet voi oikeuttaa rajoitusta. Mutta 63 artikla sietää tiukempaa palautusnäyttöä kolmansien maiden yhtiöilleEuropa, tarkan hyvittämättä jäävän euromäärän, Bundeszentralamt für Steuernin varmentamana, myös tietojenvaihdolla Japanin kanssa: verovelvolliset kohtaavat tietoepäsymmetrian, apu ei vapauta vastausvelvollisuudesta, ja mittana on selkeä täsmällinen toteaminen ilman probatio diabolicaa Accorin mukaisesti.

Oikeusperusta: 63 artikla ja 64 artiklan 1 kohta SEUT-sopimuksessa.