Käyvän arvon kiinteistö estää poistoeron

Sijoituskiinteistönsä käypään arvoon arvostavat yhtiöt eivät voi kirjata poistoeroa pelkästään täyttääkseen poistojen verotuksellisen kirjanpitosidonnaisuuden, kirjanpitolautakunta on ratkaissutKirjanpitolautakunta. Kun kirjanpitolain (Kirjanpitolaki, KPL, 1336/1997) 5 luvun 2b §:n mukaista käyvän arvon mallia sovelletaan, kirjanpidossa ei tehdä poistojaKirjanpitolautakunta — ja ilman tuota pohjaa ei ole erotusta, jolle poistoero voitaisiin rakentaaKirjanpitolautakunta.

Hakija kysyi kahta asiaa: salliiko hyvä kirjanpitotapa KPL 5:2b:n käyvän arvon mallin yhteydessä merkitä tuloslaskelmaan tilinpäätössiirtona poistoeron lisäyksen ja taseeseen poistoeron määränä, joka vastaa verotuksessa vähennettävää poistoa — elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (Laki elinkeinotulon verottamisesta, EVL, 360/1968) 54 §:n 2 momentin kirjanpitosidonnaisuusvaatimuksen täyttämiseksi — vaikka kiinteistöstä ei tehdä poistoja kirjanpidossa; ja saako lisäys tilikaudella ylittää määrän, joka vähennetään veropoistoina kyseisenä verovuonna.

Lautakunta vastasi molempiin kieltävästi.Kirjanpitolautakunta Perustelu lähtee siitä, mitä poistoero on. KPL 5:12:ssä se on kirjanpidossa tehtyjen poistojen ja verotuksessa vähennettävien poistojen välinen erotus — lautakunnan vuoden 2007 suunnitelman mukaisia poistoja koskevassa yleisohjeessa se määritellään kokonaispoistojen ja suunnitelmapoistojen erotukseksi, välineeksi kirjanpidon ja verotuksen poistojen yhteensovittamiseen. Käsitteellisesti se edellyttää siten, että hyödykkeen hankintamenoa ylipäänsä poistetaan kirjanpidossa.

Tämä edellytys ei täyty käyvän arvon mallissa. KPL 5:2b antaa kirjanpitovelvolliselle mahdollisuuden merkitä sijoituskiinteistö käypään arvoon IAS-hyväksyttyjä standardeja (käytännössä IAS 40) sekä 2a §:n 2 ja 3 momentin käyvän arvon rahastoa koskevia säännöksiä noudattaen; arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti, eikä omaisuuserään kohdenneta KPL 5:5.1:ssä tarkoitettuja suunnitelman mukaisia poistoja. Kun kirjanpidon ja verotuksen poistojen välille ei synny erotusta, ei ole mitään, joka voitaisiin merkitä poistoeroksiKirjanpitolautakunta. Pelkän verotuksessa vähennettävän määrän perusteella kirjaaminen toisi tilinpäätökseen poistoihin perustuvan tilinpäätössiirron ilman vastaavaa tilikauden poistokirjausta — KPL 5:12:n tarkoituksen vastaisesti — ja taseeseen kertyisi poistoeroa ilman kirjanpidollista poistopohjaa, jota vasten se voisi myöhemmin purkautua. Oletetun tilapäisen jaksotuseron sijasta siitä muodostuisi pysyvä veroperusteinen tase-erä, joka ei enää perustuisi kirjanpidossa tehtyihin poistoihin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 1995 B 504 ei auta hakijaa: se edellyttää verotuksessa vähennettäväksi vaadittujen poistojen ilmenevän kirjanpidosta tulosvaikutteisina kirjauksina, mutta ei oikeuta muodostamaan poistoeroa tilanteessa, jossa sovellettava kirjanpitosäännöstö ei edellytä eikä mahdollista poistojen kirjaamista kyseisestä omaisuuserästä. Veropoistojen kirjanpitosidonnaisuus ei siten ole peruste poiketa KPL 5:2b:n mukaisesta käyvän arvon mallistaKirjanpitolautakunta. Sama valtiovarainministeriön selvitys, johon lausunto viittaa (VM 2025:52), tunnistaa IFRS-pohjaisten tilinpäätösten ja EVL:n tuloslaskentasääntöjen välisen jännitteen, mutta ei esitä välittömiä muutoksia sijoituskiinteistöjen verokohteluun.

Koska poistoeroa ei voida kirjata lainkaan, myös toinen kysymys raukeaa: verovuoden veropoistoja suurempi lisäys on yhtä lailla kiellettyKirjanpitolautakunta. Käytännön seuraus on valinta, jonka kustannus on hinnoiteltava ennen käyvän arvon malliin siirtymistä — mallin valinta sulkee poistoerotien kirjanpitosidonnaisten veropoistojen vaatimiselle kyseisestä kiinteistöstäKirjanpitolautakunta. Lautakunta rajaa lausuntonsa kirjanpitolain soveltamiseen.

Oikeusperusta: Kirjanpitolaki (1336/1997) 5:2b, 5:5.1 ja 5:12; Laki elinkeinotulon verottamisesta (360/1968) 54.2 §; Kirjanpitolautakunnan lausunto 2149, 23. syyskuuta 2026.