FinlandKILA
Asuntoyhtiö voi jättää epätodennäköisen verovelan pois taseesta
KILA 2159 sallii epätodennäköisen arvonkorotusverovelan pois jättämisen, mutta olennainen määrä vaatii yhä KPA 2:6:n liitetiedon.
By Taxxa AI OyPublished 3 November 2026
Industry: Omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta
Asunto-osakeyhtiö saa jättää KPL 5:17:n mukaisen maa- ja vesialueiden tai vanhan lain aikaisten rakennusten arvonkorotuksen laskennallisen verovelan pois taseesta, kun myyntiä ei ole tarkoitus tehdä ja verovaikutus arvioidaan epätodennäköiseksiKirjanpitolautakunta, mutta KPA 2:6:n mukainen liitetieto on annettava, kun velka on olennainen
Kirjanpitolautakunta. Kirjanpitolautakunta veti tämän rajan lausunnossa 2159, joka koskee asunto-osakeyhtiön arvonkorotusta.
Hakija kysyi, onko velka merkittävä silloinkin, kun luovutus ja siten veroseuraamus on yhtiön toimialan vuoksi äärimmäisen epätodennäköinen, ja onko kirjaamatta jättämisestä ja sen perusteista kerrottava liitetiedoissa. Taustalla oli lautakunnan 12. syyskuuta 2006 antama ohje, jonka pääsäännön mukaan jokaisesta arvonkorotuksesta on merkittävä laskennallinen velka eikä sitä saa korvata nettomääräisellä korotuksella. Hakija katsoi asuntomuodon oikeuttavan poikkeaman: tarkoituksena on lähtökohtaisesti hallinnoida kiinteistöä osakkaiden lukuun, ei myydä yhtiöjärjestyksen mukaista maa-aluetta tai asuinrakennuksia, joten veronalainen luovutus on äärimmäisen epätodennäköinen, ja teoreettisen velan kirjaaminen rikkoisi KPL 3:2:n mukaista oikean ja riittävän kuvan vaatimusta.
Säännökset ovat sallivia ja varovaisuuteen sidottuja. KPL 5:17:n mukaan, kun maa- tai vesialueen todennäköinen luovutushinta ylittää pysyvästi ja olennaisesti hankintamenon, enintään erotuksen suuruinen korotus saadaan merkitä johdonmukaisuutta ja varovaisuutta noudattaen. KPL 5:18:n mukaan jaksotus- ja väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset velat ja saamiset saadaan merkitä erikseen varovaisuutta noudattaen. Vuoden 2004 muutos laajensi luvan arvostuseroihin lukien arvonkorotukset. Nykyisessä tilinpäätösdirektiivissä 2013/34/EU ei ole erillistilinpäätöksen kirjaussääntöä, mutta 17.1 artiklan f kohdassa viitataan taseeseen merkittyihin laskennallisiin veroihin, kun taas 24.13 artikla edellyttää kirjaamista konsernitilinpäätöksessä, jossa maksu lähitulevaisuudessa on todennäköinen.
Ohje täsmentää pääsääntöä mutta jättää kapean poikkeuksen. Siinä korotus on myynnissä verottuva väliaikainen ero, velka on laskettava, netotus on kielletty ja hyvää tapaa on aina merkitä velka. Erityisen varovaisuuden vuoksi kirjaamatta jättäminen epätodennäköisen toteutuman takia on varsin harvinaista. Aiemmat kannat vahvistavat erillistilinpäätöksen vapaaehtoisuuden: KILA 1582/1999 korostaa varovaisuutta ja suppeaa tulkintaa mutta ei sulje pois kirjaamatta jättämistä riittävin ankarasti tulkituin perustein, perusteet liitetiedoissa; KILA 1668/2001 suosittaa velan huomioon ottamista ja esittämistä taseessa tai liitetiedoissa myös alle enimmäismäärän; KILA 1898/2012 vahvistaa vapaaehtoisuuden ja KPA 2:6.1:n liitetiedon olennaisista pois jätetyistä eristä.
Asuntoyhtiön tarkoitus sopii tähän kapeaan poikkeukseen. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää yli puolta lattiapinta-alasta määrättäväksi yhtiöjärjestyksessä osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Tässä valossa hyvä tapa ei estä pitämästä velkaa epätodennäköisen toteutuman vuoksi taseeseen merkitsemättä jätettävänä, jos yhtiöllä ei ole tarkoitusta myydä korotettua kiinteistöä ja se arvioi verovaikutuksen epätodennäköiseksiKirjanpitolautakunta.
Liitetietovelvollisuus on ankarampi. KPA 2:6:n mukaan 5:18:n mukaiset erät on esitettävä, kun ne ovat olennaisia eikä niitä ole merkitty taseeseenKirjanpitolautakunta; epäolennaisista ei vaadita tietoa. KILA 1582/1999:ää täydentäen tiedot on annettava, vaikka omaisuutta ei ole tarkoitus myydä ja vaikka toteutuminen olisi epätodennäköistä
Kirjanpitolautakunta. Säännöksistä, ohjeesta tai hyvästä tavasta ei seuraa erillistä velvollisuutta perustella kirjaamatta jättämistä
Kirjanpitolautakunta, mutta ohjeen kohdan 7.2 ja PMA 3:4:n mukaan verovaikutusten selostaminen on hyvää tapaa.
Oikeusperusta: kirjanpitolaki 5:17, 5:18 ja 3:2; kirjanpitoasetus 2:6; asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009; PMA 3:4; tilinpäätösdirektiivi 2013/34/EU, 16.1 b, 17.1 f ja 24.13 artikla.
Arvioi ennen asuntoyhtiön arvonkorotuksen verovelan kirjaamista myyntitarkoitus ja toteutumisen todennäköisyys, ja anna KPA 2:6:n liitetieto, kun kirjaamaton määrä on olennainen.